Finnish Consulting Group selvitti uudistavan lisärakentamisen vaikutuksia ja vaihtoehtoja
Pääkaupunkiseudun väestön ennustetaan kasvavan lähes 270 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kestävän kasvun mahdollistamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän toimivaa lisärakentamista jo rakennettuihin ympäristöihin. Myös ilmastonmuutoksen hillitseminen lisää painetta parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja tiivistää kaupunkirakennetta joukkoliikenneyhteyksien varsille.
Näihin teemoihin pureutuu tuore selvitys uudistavasta lisärakentamisesta. Selvityksen tilaajina olivat RAKLI, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Järvenpään kaupungit, ympäristöministeriö sekä Rakennusteollisuus RT. Käytännön työstä vastasi FCG Finnish Consulting Group yhdessä GSP Group Oy:n kanssa.
Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin pääkaupunkiseudulla vireillä olevia, rakentuvia tai toteutuneita uudistavan lisärakentamisen hankkeita. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin seitsemän esimerkkikohdetta, jotka edustavat erilaajuisia hankekokonaisuuksia sekä sijainniltaan että muilta ominaisuuksiltaan.
Selvityksen perusteella taloudelliset näkökulmat ohjaavat uudistavan lisärakentamisen hankkeita, mutta myös muilla tutkituilla näkökulmilla on vaikutusta hankkeen toteutustapaan ja lopputuloksiin.
Selvityksen kohteena uudistavan lisärakentamisen neljä näkökulmaa: sosiaalinen ja toiminnallinen, kaupunkikuvallinen, ekologinen ja taloudellinen
Alueen hintatasolla on olennainen vaikutus tarvittavan rakennusoikeuden määrään. Edullisemman hintatason alueella uuden rakennusoikeuden määrän tulee olla moninkertainen, jotta hankkeesta saa kannattavan.
Vaikka parkkipaikkojen kustannus edustaa vain pientä osaa kokonaiskustannuksista, niiden järjestäminen voi todellisuudessa asettaa suuria haasteita, luoda ongelmia hankkeen kannattavuudelle ja jopa pahimmissa tapauksissa kaataa hankkeen. Parkkipaikat ovatkin yksi merkittävimmistä tekijöistä uudistavan lisärakentamisen taloudellisessa yhtälössä.
Joissain tapauksissa rakennusten huono kunto tai maaperän tila eivät mahdollista muita ratkaisuja kuin purkamisen. Paikan historia ja rakentamisen kerroksellisuus voi kuitenkin lisätä alueen kiinnostavuutta, minkä vuoksi kohteissa tulisi harkita osittaista säilyttämistä ja korjaamista mahdollisista teknisistä haasteista huolimatta.
”Lisäkerroksella on mahdollista saada rakennukselle moderni ilme ja parantaa siten koko alueen kaupunkikuvaa”, kommentoi lisärakentamisen vaikutuksia selvityshankkeen projektipäällikkönä toiminut FCG:n asiantuntija, arkkitehti Petri Tuormala ja jatkaa: ”Uudisrakentamisen korkeatasoisella arkkitehtuurilla ja maamerkkirakennuksilla voidaan vahvistaa paikan omaleimaisuutta.”
Uudistavan lisärakentamisen yhteydessä voidaan myös toteuttaa toiminnallisia parannuksia, kuten rakentaa hissejä ja parantaa esteettömyyttä, mikä mahdollistaa omassa kodissa asumisen mahdollisimman pitkään.
”Tilojen käyttöasteen sekä palveluiden koettiin parantuneen huomattavasti suhteessa aiempaan. Uudistamisella onnistuttiin kohentamaan asuin- ja ostoskeskusalueita ja parantamaan monissa tapauksissa myös turvallisuutta”, arvioi Jani Päivänen FCG:n Ihmisten ympäristö -tiimistä. “Meistä malliesimerkki onnistuneesta uudistavasta rakentamisesta oli Maunulassa uuden lähikauppakeskuksen yhteyteen toteutettu kirjasto sekä nuoriso- ja asukastilat, joilla luotiin hieno uusi kohtaamispaikka eri-ikäisille käyttäjille.”
Asuinrakentamisen puolelta oli vaikea löytää samanlaisia esimerkkejä käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja asukkaiden elämänkaaren huomioimisesta. “Rakennusten vaihtuessa myös asukkaat vaihtuvat, valitettavasti. Hankkeiden pitkä kesto vaikuttaa osaltaan tähän”, miettii Päivänen.
Ekologiset ja kiertotalouteen siirtymistä tukevat näkökulmat mielletään vielä ylimääräisiksi kustannuksiksi, sillä hankkeiden laatuvaatimukset asetetaan nykyisten rakennusmääräysten ja asiakkaiden laatuodotusten pohjalta.
”Kiertotalouden ja ekologisuuden näkökulman vahvistuminen vaatiikin vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen lisäksi toimintatapojen muutosta läpi koko suunnittelu- ja rakentamisprosessin”, kertoo tutkimuksen ekologisista havainnoista FCG:n kiertotalouden johtava asiantuntija Jutta Laine-Ylijoki.
Selvitys käynnistettiin loppuvuonna 2019 ja sen tulokset valmistuivat huhtikuussa 2020.
