Tuulivoiman keskeisimmät vaikutukset kuntien talouteen muodostuvat kiinteistöverotuloista, mahdollisesta yhteisöverosta ja maanvuokratuloista. Tyypillisesti tuulivoiman rakentaminen ja käyttöönotto näkyy kunnan elinvoimassa uusina työpaikkoina sekä palvelutarpeen kysynnän kasvuna.

Tuulivoiman kiinteistöverotus

Tuulivoimalan rakentaminen merkitsee kunnalle tuloa kiinteistöveroina, jonka suuruus riippuu tuulipuiston koosta, iästä, investointikustannuksista sekä kunnan kiinteistöveroprosentista. Yksittäisestä tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, konehuoneen runko ja torni. Verotus yksittäisen tuulivoimalan kohdalla toteutuu kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti.

Karkeasti ottaen maatuulivoimalan investointikustannuksista noin 30% lasketaan kiinteistöveron alaiseksi. Merituulivoiman kohdalla kiinteistöveron määrä nousee noin kolminkertaiseksi, sillä myös sen perustuksen kustannukset ovat kalliimmat. Kiinteistöveron alaisuuteen eivät kuulu tuulivoimalaan liittyvät koneet tai laitteet.

Tuulivoiman rakentamisessa on yleisesti siirrytty yksittäisistä tuulivoimaloista tuulipuistoihin.

Tuulipuistot luokitellaan voimalaitoksiksi, jolloin myös niiden verotus määräytyy voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaisesti. Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin suuruuden määritetään kunnallisessa päätöksenteossa ja se voi olla enintään 3,1%.

Kunnat hyötyvät tuulivoimainvestoinneista

Tuulivoima on jo nyt merkittävä kiinteistöverotulon lähde etenkin pienissä kunnissa, joissa tuulivoimaloita on useita. Kasvuvauhti ei ole hidastumassa, sillä vuoteen 2023 mennessä tuulivoimatuotannon osuuden Suomen sähkönkulutuksesta odotetaan kasvavan nykyisestä noin kymmenestä prosentista seitsemääntoista prosenttiin.

Kun kunnat saavat pitää tuulivoimasta kertyneet kiinteistöverot itsellään, on lähitulevaisuuden näkymissä se, että tuulivoima pelastaa monen taantuvan pienen kunnan talouden. Arviolaskelmien mukaan valmisteilla olevan sote-uudistuksen kuntaveroprosentin leikkaus ja rakenteilla olevan tuulivoiman määrä voi synnyttää Suomeen kunnallisverossa nollaverokuntia.

Lue lisää tarjoamistamme kuntatalouden palveluista.

 

Suomen Tuulivoimayhdistyksen laskelmien mukaisesti tuulipuistossa sijaitseva maatuulivoimala tuottaa elinkaarensa aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa edellyttäen, että kunnassa on käytössä voimalaitoksen korkein kiinteistöveroprosentti. Yksittäisen maatuulivoimalan kiinteistöveron tuotto kunnalle on noin 130 000 euroa voimalan koko elinkaaren aikana.

Verottajan vuoden 2020 kiinteistöverokertymätietojen mukaan tuulivoima on merkittävä verotulonlähde erityisesti pienissä kunnissa, joissa tuulivoimaloita on useita.

Kunta Voimaloiden määrä voimaloista saadut kiinteistöverotulot v. 2020
Kalajoki 62 1,75 miljoonaa euroa
Raahe 62 1,18 miljoonaa euroa
Pori 37, joista 11 merituulivoimalaa 1,14 miljoonaa euroa
Ii 43 1,10 miljoonaa euroa