Onko eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen sote-uudistuksen jälkeisen kunnan missio?
Sote-uudistuksen myötä merkittävä osa kunnan tehtävistä on siirtynyt hyvinvointialueille. Kuntakentällä ollaan näin uuden äärellä: Siinä, missä aiemmin kunnan budjetista ja työvoiman ajasta leijonanosan söi sosiaali- ja terveyspalveluiden menot ja vastuut, jäljelle jääneissä tehtävissä korostuvat erityisesti sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Uusiakin vastuita tulee, nimittäin työllisyys- sekä työnantaja- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu vuoden 2025 alusta TE24-uudistuksen myötä.
Kollegani Markku Pyykkölä on pohtinut, että yhdessä sote-uudistuksen kanssa TE24 muuttaa kaupunkien ja kuntien roolia asukkaille tarjotun hoivan ja huolenpidon palveluiden tuottajasta kohti paikallisen elinvoiman, työllisyyden hoidon ja yritystoiminnan edistäjän roolia.
Haluan maalailla vieläkin suuremmalla pensselillä.
Suomella on edellään monenlaisia haasteita, joiden voidaan ajatella linkittyvän ennen kaikkea sote-maailmaan. Kun väestö ikääntyy, hoivan ja hoidon tarve lisääntyy. Samaan aikaan väestö ei luonnollisesti uusiudu syntyvyyden laahatessa perässä. On selvää, että maahanmuuttoa tarvitaan lisää paikkaamaan työvoimavajetta. Kun syntyvyys on alhainen, tarvitaan ihan jokainen suomalainen mukaan tekemään. Jos osaavaa työvoimaa ei ole, olemme näivettymisen tiellä: Halukkuus investoida Suomeen heikkenee, jos yritysten menestyksen tiellä on tyhjää kilkuttava rekrytointijärjestelmä.
Mutta kyse ei ole vain siitä, mitä Suomi tarvitsee. Kyse on myös siitä, miten pidämme huolta siitä, että kukaan ei putoa kelkasta. Siitä, että emme kuplaudu ja ettei erityisesti suuremmissa kaupungeissa jo nyt nähtävä eriytymiskehitys vauhditu nykyisestä, vaan kääntyy jopa toiseen suuntaan.
Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisestä onkin sote-uudistuksen jälkeisen kuntakentän missioksi. Miksi? Nostan esille erityisesti kolme huomiota!
1. Koulutuksen tehtävä on nostaa ihminen täyteen potentiaaliinsa
Koulutus- ja sivistyspalvelut ovat jatkossakin kuntien agendalla vahvasti. Hyvin toimivilla päiväkodeilla ja kouluilla, joissa riittävä määrä koulutettua henkilöstöä tarjoaa laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta kunnat voivat pitää huolen siitä, että jokainen lapsi ja nuori voi kasvaa omaan täyteen potentiaaliinsa. Kunnille onkin tärkeää pitää huolta siitä, että niiden käytössä olevat oppimisympäristöt ja menetelmät valmistavat lapset ja nuoret parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden vaatimuksiin.
2. Valtaosa hyvinvointia edistävistä ja syrjäytymistä ehkäisevistä palveluista on edelleenkin kuntien vastuulla
Sote-palveluiden hyvinvointialueille siirtymisen myötä kuntien rooli ja tehtävät painottuvat ihmisen elämässä siihen päätyyn, jossa hyvinvointia voidaan edistää ja syrjäytymistä ennaltaehkäistä – ennen kuin sote-palveluita tarvitaan. Tässä piilee sote-uudistuksen yksi suuri sudenkuoppakin: Jotta sote-uudistus aidosti pääsee tavoitteisiinsa, vaaditaan kuntien ja hyvinvointialueiden vahvaa yhteistä, tietoon perustuvaa HYTE-työtä. Esimerkiksi moneen syöpään voidaan vaikuttaa terveellisillä elintavoilla. Kuntien käsissä on monia työkaluja, joilla tähän voidaan vaikuttaa, kuten käveltävyyden lisääminen ja liikuntapalveluista huolen pitäminen. Kuntien ja hyvinvointialueiden pitää joka neljäs vuosi valmistellakin yhdessä laaja hyvinvointikertomus kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Tähän yksi hyvä työkalu on sähköinen hyvinvointikertomus.
3. Maahanmuuttajien kotoutuminen on Suomen kohtalonkysymys – ja kuntien käsissä
Suomesta loppuvat kädet ilman maahanmuuttoa. On selvää, että jos tätä asiaa halutaan ratkoa tavalla, joka ei johda siihen, että yritykset ja palvelut laittavat lapun luukulle, tarvitsemme maahanmuuttajia. Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että meidän pitää pystyä luomaan maahanmuuttajien näkökulmasta houkuttelevia asuinalueita ja -paikkakuntia, myös sitä, että kotoutumispalveluissa pitää onnistua aiempaa paremmin. Toisaalta suurissa kaupungeissa maahanmuutto linkittyy myös eriarvoistumiskehitykseen. Kotoutumisen edistämiseen valmisteilla oleva laki tuo kuntien harteille kokonaisvastuun kotoutumispalveluiden järjestämisessä.
On kliseistä sanoa, että kunnissa luodaan hyvää elämää. Mutta se on myös totta. Moni eduskunnassa säädetty laki konkretisoituu palveluiksi ja mahdollisuuksiksi juuri kunnissa. Näin on myös eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisen kanssa: Siitä tehdään totta siellä, missä ihmiset asuvat. Lopuksi: Päätöksien vaikutuksia on hyvä vertailla etukäteen, koska hyvin suunniteltu on joka tapauksessa hyvin suunniteltu, vaikka itse tekeminen toteutuisikin tulevaisuudessa.
Lataa FCG:n Aamukahvin tallenne
Kuulet FCG:n projektijohtajan Taneli Heikkilän sekä MDI:n asiantuntijan Rasmus Aron näkemykset eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen liittyen.
