Palvelut hyvinvointialueille
Palvelut hyvinvointialueille
Miten sote-palveluja kannattaa kehittää?
Hyvinvointialueiden palvelut ovat jatkuvan kehittämistyön kohteena, ja tärkeitä tavoitteita on runsaasti.
Palvelut tulee järjestää kustannustehokkaasti, yhdenvertaisesti ja hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavasti. Terveydenhuollon digitalisointi hyvinvointialueilla asettaa omat haasteensa, mutta tarjoaa myös hyviä työkaluja tiedolla johtamiseen. Kaiken pohjana on asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin vastaaminen. Palveluiden kehittämisessä on huomioitava myös niitä tuottavien sote-ammattilaisten arjen sujuvuus.
Vaikuttavat ja asiakaslähtöiset palvelut edistävät hyvinvointia ja lisäävät luottamusta julkisiin sote-palveluihin.
Hyvinvointialueiden näkökulmasta oleellista on rakentaa taloudellisesti kestäviä organisaatioita ja työhyvinvointia tukevia työpaikkoja, joiden toiminta palvelee asukkaita ja on linjassa laaditun strategian kanssa. Tässä moniammatillinen ote kehittämistyöhön sekä asiantunteva kumppani ovat suureksi avuksi.
FCG:n palvelutarjooma hyvinvointialueille
Tarjoamme hyvinvointialueille laaja-alaista asiantuntija-apua tavoitteiden saavuttamiseen ja uusien ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseen – myös silloin, kun helppoja vastauksia ei ole.
Meiltä löydät saman katon alta niin strategiatyön ja johtamisjärjestelmien, talouskonsultoinnin, palveluverkkoselvitysten ja kiinteistöjohtamisen johtavat asiantuntijat. Monialaisuutemme mahdollistaa juuri teidän hyvinvointialueenne tarpeisiin vastaamisen ja tarvittavien resurssien hyödyntämisen yhteistyön eri vaiheissa.
FCG:llä on pitkä kokemus tiiviistä yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa, ja vahvuutemme on syvällinen ymmärryksemme sote-ammattilaisten arjesta ja prosessien kehitystarpeista. Meidän kanssamme muutos onnistuu.
Ole yhteydessä ja jutellaan tarkemmin teidän tarpeistanne!
Tutustu palveluihimme
Autamme hyvinvointialueita tulevaisuuden taloudellisten vaikutusten arvioinnissa, toimenpiteiden suunnittelussa sekä riskien ennakoinnissa.
Hyvällä johtamisella hyvinvointialueella voidaan luoda sitoutuneita työyhteisöjä, kehittää toimintaa ja päästä asetettuihin tavoitteisiin.
Onnistunut strategia määrittää hyvinvointialueen johtamisen onnistumista vuosiksi eteenpäin.
Ymmärtämällä kiinteistöjen kokonaiskuvan hyvinvointialueen on helpompi tehdä kiinteistökantaansa tarvittavia sopeutuksia tai muokkauksia.
Palveluverkkoselvityksessä tarkastelemme palveluiden nykyistä järjestämistä, palveluiden tuottamista ja saavutettavuutta. Palveluverkkosuunnitelmassa ennakoidaan tarpeiden tulevia muutoksia ja laaditaan ehdotus, miten niihin voidaan parhaiten vastata.
Näkemyksiä hyvinvointialueiden kehittämisestä
Palveluiden integraatio tähtää asiakaslähtöisten, tarpeita vastaavien ja oikea-aikaisten palveluiden turvaamiseen niitä käyttävälle. Lue, miten hyvinvointialueilla voidaan kehittää yksilöllisiä ja vaikuttavia palvelupolkuja.
Miten hyvinvointialueilla luodaan yhteensovitettuja ja asiakaslähtöisiä palvelupolkuja, joiden avulla ihmiset saavat tarpeenmukaiset palvelut oikea-aikaisesti? Lue lisää asiantuntijamme näkemystekstistä.
Sote-palveluiden vaikuttavuus tähtää mahdollisimman suureen terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen järkevällä resurssien käytöllä. Tutustu vaikuttavuuden mittaamisen keskeisimpiin periaatteisiin asiantuntijamme näkemystekstissä.
Milloin sote-palvelu kannattaa tuottaa itse, milloin hankkia muualta? Palveluiden tuotantotavan pohtimiseksi on tärkeää tuntea alueen väestön palvelujen tarve ja toteutunut palvelujen käyttö. Tämä edellyttää asiakaskirjon tuntemusta sekä toiminnan kuvaamista.
Tutustu tekemäämme työhön
Espoon kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden toimialalla on kehitetty digitaalista palvelumuotoilua viime vuosina, mutta lähestyvä hyvinvointialueuudistus herätti palvelumuotoilulle uusia tarpeita. Näin päädyttiin tilaamaan FCG:ltä digitaalinen palvelumuotoilu -koulutus organisaatiokohtaisena tilauskoulutuksena.
Sosiaalisen kuntoutuksen avulla tuetaan iäkkäiden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kotona asumista inhimillisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Tavoitteena Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja FCG:n yhteistyössä oli luoda asiakaslähtöisellä ja tavoitteellisella sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallilla yhdenvertainen ja kustannustehokas sosiaalisen kuntoutuksen palvelu hyvinvointialueen ikääntyneille.
Syvenny hyvinvointialueiden kehittämiseen
Tässä jaksossa pohditaan, miksi julkisella sektorilla johtaminen on niin eri peli kuin yksityisellä sektorilla johtaminen. Miksi aina ei toimi se, että tullaan yritysmaailmasta tutuilla opeilla räjäyttämään julkisen sektorin galaksit?
FCG:n podcast-sarjan juontajina toimivat FCG:n vanhempi asiantuntija Jenni Airaksinen sekä tietokirjailija ja valmentaja Miia Savaspuro. Jaksossa on vieraana Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola, joka kertoo, miksi sotea koskevaa katastrofipuhetta pitäisi välttää.
Hyvinvointialueilla saattaa olla jo tehdyistä toimenpiteistä huolimatta edessään hurja – ja kurja – sopeutuksen kausi.
Mutta mikä on hyvinvointialueen talouden todellinen sopeutustarve, kun huomioidaan sekä palvelutarve että rahoituksen muutokset keskipitkällä aikavälillä? Paljonko oman hyvinvointialueen palvelutuotannon kustannus on verrattuna kaikkien hyvinvointialueiden keskiarvoon?
Hoitotyön resursointi haastaa hyvinvointialueita. Tiedolla johtamisesta puhutaan paljon, mutta mistä tietoa oikein saadaan?
Asiakas-ja potilaslähtöisen, turvallisen ja laadukkaan hoidon ja hoivan sekä työhyvinvoinnin varmistamiseksi tarvitaan näkyvyyttä työstä aiheutuvaan kuormitukseen. Olemassa oleva hoitajaresurssi tulee käyttää optimaalisesti koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Näin varmistetaan myös potilaan hyvä, laadukas ja turvallinen hoito.
Hyvinvointialueuudistus on tuonut tarpeen uudenlaisille yhdyspinnoille ja yhteistyön muodoille kuntien sivistyspalveluiden ja hyvinvointialueiden lapsiperhepalvelujen välille. FCG:n aamukahviwebinaarissa teemaan kuulijoita johdattavat FCG:n johtavat asiantuntijamme Outi Ahokas ja Terhi Päivärinta. Aamukahveilla käsitellään yhdyspintatyölle keskeisiä elementtejä, kuten yhteisiä tavoitteita ja pelisääntöjä, monialaista yhteistyötä, tiedonsiirtoa ja -vaihtoa palveluiden välillä sekä toimintamallien yhtenäistämistä.
