Kuntarekryn vuosi 2022: Mitä luvut kertovat tilanteesta julkisella sektorilla?
Kuntarekry.fi on ainoa valtakunnallinen julkisille työnantajille räätälöity rekrytoinnin kokonaispalvelu. Se on kehitetty yhteistyössä kuntien kanssa ja sitä käyttääkin yli 350 julkishallinnon organisaatiota Suomessa. Yksittäisiä kävijöitä Kuntarekry.fi:ssä on vuositasolla 6 miljoonaa.
Kun vuosi on vaihtunut, on sopiva hetki tarkastella Kuntarekryn vuoden 2022 lukuja – ja sitä, mitä noiden lukujen kehittyminen kertoo osaaja- ja työpaikkatilanteesta julkisella sektorilla.
Avointen työpaikkojen määrä kasvoi hakemusten määrää enemmän
Vuonna 2022 Kuntarekryssä julkaistiin yli 100 000 avointa työpaikkaa. Tämä oli yli 20 000 työpaikkaa enemmän kuin vuonna 2021 – kasvua avoimissa työpaikoissa oli siis lähes 24 %. Hakemuksia näihin tehtäviin jätettiin kuitenkin vain 4 % enemmän kuin vuonna 2021. Avoimia työpaikkoja on ollut jatkuvasti auki yli 3 500, enimmillään jopa yli 7 000.
Kuntarekry tarjoaa mahdollisuuden myös sijaisten hakemiseen ja lyhytaikaisten sijaisuuksien hallintaan. Sijaisrekisterin kautta työnantajat tekivät lähes viidenneksen enemmän akuutteja sijaishakuja kuin vuonna 2021, yhteensä 236 404. Täytettyjä sijaisuuksia kertyi vuonna 2022 118 929 kappaletta ja nämä sisälsivät lähes 1,5 miljoonaa työvuoroa. Sijaisuuksia tarjotaan Kuntarekryn kautta viikottain yli 4 000 kappaletta.
Suuret kaupungit rekrytoivat eniten
Ei ole yllättävää, että suurimmissa kaupungeissa osaajien tarve on myös suurin. Jo useampana vuonna peräkkäin Espoo, Turku, Tampere ja Oulu ovat pitäneet kärkipaikkoja Kuntarekryn kautta tehtyjen rekrytointien määrässä. Näiden lisäksi ahkerasti rekrytoitiin Kuntarekryn kautta myös Salossa, Lahdessa, Porissa, Kuopiossa ja Porvoossa.
Hakijoita vuonna 2022 kiinnostivat kuntaomisteisista yhtiöistä erityisesti kuopiolainen Niiralan Kulma, hyvinvointialueiden sote-puolen tietoteknisiä palveluita tuottava 2M-IT ja HSL Helsingin seudun liikenne. Oppilaitoksista houkuttelevimpia työnhakijoiden näkökulmasta taas olivat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja Hämeen ammattikorkeakoulu.
Kaikilla toimialoilla rekrytoitiin vuotta 2021 enemmän – eniten kasvua oli sote-sektorilla
Jokaisella toimialalla tehtiin rekrytointeja ja myös haettiin tehtäviä enemmän kuin vuonna 2021. Suurinta avointen työpaikkojen määrän kasvu oli sote-sektorilla, jonka osalta osaajapulasta onkin käyty paljon keskustelua viime vuosina. Terveydenhuoltoalan avoimia työpaikkoja oli Kuntarekryssä lähes kolmanneksen enemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2021, yhteensä lähes 31 000 kappaletta.
Opetus- ja kulttuurialalla avoimia tehtäviä oli yhteensä noin 27 500 kappaletta, mikä on noin 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Näistä avoimista paikoista peräti 11 000 oli varhaiskasvatuksen puolella. Toiseksi eniten rekrytoitiin aineenopettajia, luokanopettajia sekä lehtoreita.
Eniten hakijoita per paikka oli hallinto- ja toimistotyön puolella. Tällä puolella tehtävät vaihtelevat johtotason tehtävistä erilaisiin projektityöntekijöihin sekä viestinnän ja HR-puolen tehtäviin. Näitä tehtäviä Kuntarekryn kautta oli auki yhteensä 1 000 enemmän kuin vuonna 2021, yhteensä 6 215 kappaletta. Näihin tehtäviin lähetettiin hakemuksia yhteensä 66 539 kappaletta, eli yli 10 hakemusta per auki oleva tehtävä. Vertailun vuoksi: Terveydenhuoltoalan avoimiin työpaikkoihin lähetettiin keskimäärin 2,5 per paikka, yhteensä 77 752 kappaletta. Vaikka hakemuksia siis lähetettiin kymmeniä tuhansia, osaajien määrä suhteessa tarjolla oleviin tehtäviin on kapea. Varhaiskasvatuksen, jonka osaajapula on ajanut suurimmissa kaupungeissa joitakin päiväkoteja kriisiin, tehtäviin hakemuksia saatiin lähes 44 000, eli keskimäärin 4 hakemusta per tehtävä.
Kuntarekryn luvut heijastelevat julkisen sektorin osaajapulan tilaa, työnantajamielikuvalla on valtava merkitys
Tulevien vuosien kohtalonkysymys niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on se, miten hyvin saadaan osaajia erilaisiin tehtäviin. Julkisella sektorilla valtava määrä työntekijöitä on eläköitymässä tulevina vuosina. Tämän lisäksi ikääntyvä väestö kasvattaa paineita löytää tietyille sektoreille yhä enemmän tekijöitä. Työnantajamielikuvan rakentaminen ja organisaatiokulttuuri tulevatkin kasvattamaan merkitystään myös julkisella sektorilla kilpailutekijänä, kun houkutellaan uusia työntekijöitä. Joillakin sektoreilla on nimittäin jo nyt työntekijöiden markkinat – ja jos tekeminen ei miellytä, työntekijät äänestävät jaloillaan. Ottajia nimittäin löytyy, kuten Kuntarekryn viime vuoden luvuistakin näkyy.
